Taistelussa maitopropagandaa vastaan.

Koulumme ruokalan ilmoitustaululle oli ilmestynyt juliste jossa julistettiin kuuluvasti:

Eurooppalainen koulumaito-ohjelma
koulussamme/päiväkodissamme tarjotaan Euroopan Unionin tukemia maitotuotteita.

Kalsium ja D-vitamiini yhdessä liikunnan kanssa rakentavat luustoasi.
Kalsiumia saat riittävästi käyttämällä päivittäin puoli litraa nestemäisiä maitotuotteita ja muutaman juustoviipaleen.

Mielestäni moisen propagandan levittäminen kouluihin ja päiväkoteihin on hävettävän alhaista toimintaa. Maaseutuviraston logolla ja nimellä varustettu lappunen sai äkkiä seurakseen Vegaaniliiton 10 faktaa maidosta pamfletin, jota ei toivottavasti revitä heti alas. Tosin moinen toiminta on rehtorimme suunnalta täysin odotettavissa. Koulu ei ole kaupallista tilaa ja meillä on oikeus tuoda mielipiteemme esille ja saada niille huomiota, joten toivon että lappu pysyy siinä julisteen alla.

On häpeällistä, että maitoteollisuus työntyy oppilaitoksiimme levittämään valheellisia tietojaan. Opiskelussa on kyse tiedon hankinnasta itse, ei propagandan imemisestä. Maito ei ole ihmiselle elintärkeä ja välttämätön ravinnonlähde. Se ei myöskään ole oikotie onneen ja terveyteen. Ihminen ei tarvitse maitoa sen jälkeen kun äiti lakkaa imettämästä lastaan, varsinkaan täysin toisen lajin maitoa emme tarvitse. Maito on myös suurin tyydyttyneen rasvan lähde ja nostaa näin verenpainetta. Eli miettikää mitä julisteen puoli litraa päivässä tekee pienen ihmisen verenkierrolle! Meistä suurimmalla osalla on myös laktoosi-intoleranssina tunnettu "allergia", joka todellisuudessa johtuu siitä, että ruuansulatusjärjestelmämme, jonka ei todellisuudessa tarvitsisi hajottaa laktoosia, ei pysty kyseistä maitosokeria sulattamaan. Vaikka kaikilla suomalaisilla ei laktoosi-intoleranssia ole, on se maailmanlaajuisesti yleinen. Maidon juonnin asema "suomalaisuudessa" tekee laktoosi-intoleranssista kummallisuuden, jota varten täytyy kehitellä erilaisia laktoosittomia maitoja, kun intolerantikot voisivat juoda soija-, riisi-, tai kauramaitojuomaa maidon sijaan.
Maidon vuoksi monia sonnivasikoita teurastetaan mulleina, koska ne eivät tuoa maitoa ja näin hyödytä maitoalaa, sen sijaan ne lyödään lihatuotannon rattaisiin. Vasikat siirrettään keinoruokintaan, koska niiden emojen maito menee ihmisen lasten suihin vasikan sijaan. Onko tämä luonnollista? Onko eläimen kärsittävä tästä kaikesta vain siksi, että elämme harhaluulossa?

Kenen joukoissa kerjäät?

Kotikaupunkiini on kuulemma saapunut "niitä romaneja". Joo, niitä kavereita kun istuu kylmällä kiveyksellä ja pyytää rahaa, tai kauppaavat ruusuja. Hyihyi! Näin varmaan ajattelee moni heitä vastaan tuleva ihminen, niin kaupungissani kuin muuallakin.
Itse en ymmärrä tätä äkkiä roihahtanutta muukalaisvihaa. Euroopan Unionin kansalaisilla on oikeus matkustaa Euroopan Unionin sisällä ja viipyä sen jäsenmaissa, kunhan oleskelu ei ylitä kolmea kuukautta. He ovat Unionin kansalaisina oikeutettuja tiettyihin palveluihin, kuten terveydenhoitoon.
Tunnumme haluavan Suomeen vain turisteja, niitä joilla on kamera kaulassa ja paljon rahaa taskuissa. Jos tänne tullaan hankkimaan rahaa niin ei ei ei. Eihän se käy päinsä, täällä saavat tienata vain Suomen kansalaiset ja ehkä jotkut rikkaat ulkomaalaiset, mutta eivät ne jotka haluavat kohottaa vähän elintasoaan ja etsivät parempia mahdollisuuksia.
En ymmärrä miksi romanit demonisoidaan. He eivät pahoinpitele ohikulkijoita, he eivät murtaudu koteihimme tai liiketiloihimme ja silti olemme kovasti ajamassa pois näitä ihmisiä, joilla on täysin samat oikeudet kuin meillä. Lisäksi korostamme sitä, että he kerjäävät. Kerjäävät. Kyllähän suomalaisetkin kerjäävät. Meiltä on kaikilta tultu pyytämään että, "vippaisitko euron tai kaks" ehkä lainaamme, ehkä emme.
Ihmisillä on oikeus tienata elantonsa parhaaksi katsomalla tavallaan. Suomeen matkustaminen Romaniasta ei ole halpaa. Jos toimeentuloaan ei voi ansaita kotimaassaan, ja on oikeutettu matkustamaan laajemmalla alueella, miksi jäädä rypemään köyhyyteen, kun voi lähteä selvittämään tienaako muualla paremmin.
Meiltä suomalaisilta on päässyt unohtumaan, että lähimmäistään tulee auttaa, aivan sama mikä siihen velvoittaa. Oli se sitten joku pyhä kirja tai omatunto tai jokin muu. Oma hyvinvointimme on oikeus, josta voimme jakaa sitä tarvitseville. Meillä on kaikilla sama oikeus hyvinvointiin, emme voi pitää sitä yksinoikeutena, jonka meille oikeuttaa verotus ja valtio. Meidän täytyy opetella uudelleen jakamisen jalo taito, olemme sen näemmä unohtaneet.
Kun tänään lähden keskustaan, taidanpa ostaa muutaman ruusun, jos niitä tarjotaan.

Polkupyörämanifesti

Outo aave liikkuu Suomen kaduilla ja teillä. Polkupyöräilijän aave.

Me polkupyöräilijät olemme syrjitty kansanosa. Emme saisi ajaa jalkakäytävillä, mutta jos ajamme autoilijoiden seassa olemme "haitta kaupunkiliikenteessä" ja saamme muutenkin pelätä äkkipikaisia autoilijoita egonjatkeissaan.
Osa meistä polkee koska ei voi omistaa autoa, osa taas siksi, että kokee sen yksinkertaisen arkipäivän valintana ilmastonmuutosta vastaan. Osa pyöräilee töihin/kouluun/kauppaan/paikasta A paikkaan B, kuntoilun vuoksi. Meillä on kaikilla omat syymme mutta olemme silti liikenteessä syrjitty ryhmä.
Pyörätiet ovat monissa kaupungeissa ja kunnissa todella huonossa kunnossa. Meitä käsketään ajamaan kadulla jalkakäytävän sijasta, ja kun sen teemme autoilijat toitottavat torviaan ja puskevat pakokaasuja kasvoillemme.
Jo se, että alat muutamana päivänä viikossa käyttää pyörää auton sijaan ensisijaisena kulkuvälineenä, vähentää ekologisen jalanjälkesi kokoa. Olemme liian tottuneita ajamaan autolla kävelymatkan päässä olevaan lähikauppaan ja viemään lapsemme ovelta ovelle minne tahansa. Valitamme ylipainosta ja siitä kuinka vietämme liikaa aikaa sisällä. Nämä ongelmat ovat pienen arkipäiväisen ratkaisun päässä.
Osa meistä ajaa pyörällä, satoi tai paistoi, oli lämpötila sitten plussan tai miinuksen puolella.
Ansaitsemme kunnioitusta kaupunkiliikenteessä, sillä pyöräily on terveellistä ja ekologisesti kestävämpi ratkaisu kuin autoilu. Bensan hinta nousee ja ilmastonmuutos kiihtyy ja silti te autoilijat pöristelette ohitsemme kuin omistaisitte koko maan ja teillä olisi jokin erikoisoikeus kaupunkitilaan. Autoilu tulee toivottavasti katoamaan kaupunkikulttuurista kun ihmiset järkevöityvät.

Tee sinäkin muutos, osoita olevasi tärkeä osa tulevaisuuden puhtaampaa kaupunkiliikennettä.
ALA PYÖRÄILLÄ!

Kun autosi syö sinun ruokaasi

Neste Oil on alkanut panostaa viherpesuun todenteolla. Televisiossa pyöri mainoksia joissa hehkutettiin, että "kyllä me olisimme valmiit uhraamaan kaiken ihanan rahamme jotta maailma pelastuisi, mutta sen sijaanpa kehittelemmekin ekologisempia tapoja tuottaa öljyä". Lehdissä pyöri samanhenkinen mainoskampanja ja taitaa pyöriä edelleen. Rahaa tähän kampanjaan on ainakin uhrattu.
Uuden aikakauden ihmepolttoaineeksi povataan biodieseliä. Se pelastaa meidät kaikki, jotta voimme jatkaa yksityisautoiluamme kaikessa rauhassa huolehtimatta otsoonikerroksesta tai mistään muustakaan ilmakehään liittyvästä.

Nesteen biodiesel tuotetaan palmuöljystä. Koska palmu ei kuulu Suomen maisemaan on palmut tietysti kasvatettava ja kaadettava muualla. Nesteen tapauksessa Kaakkois-Aasiassa. Malesia ja Indonesia tuottavat maailmassa 90% tästä uudesta "nestemäisestä kullasta". Palmuöljyviljelmien tieltä kaadetaan sademetsiä ja viedään alkuperäisasukkaiden oikeus omaan maahansa. Sademetsissä asustaa muun muassa Oranki. Tuo leppoisa oranssi kaveri, myöskin ihmisen sukulaislaji. Jos sademetsien hakkaaminen jatkuu tällä vauhdilla kuolee oranki sukupuuttoon noin viidessä vuodessa. Haluammeko että lapsemme ja lapsenlapsemme osoittelevat eläimiä kuvakirjoista ja kyselevät "Oliko tuommosia silloin kun sinä olit pieni?". Sademetsät ovat myös maailman keuhkot, ne ovat valtava hiilinielu, kun vertaa esim. Pohjois-Euroopan havumetsiin.
Palmuöljy on myös ruoka-aine. Se on maailmankaupan merkittävin kasvisöljy. Ennen polttoaineeksi muuttumistaan palmuöljyä käytettiin monissa ruuissa ja monille kehitysmaille se on ollut ruuantuotannossa tärkein rasva. Palmuöljyn hinnan äkillinen nousu on myös tätä kautta vaikuttanut ruuan hintaan ja aiheuttanut monia mellakoita, joissa nälkäinen kansa vaatii ruokaa.
Onko siis reilua että öljy-yhtiöt vievät ruuan ihmisten suista ja maat jalkojen alta, kasvattaakseen itselleen polttoainetta, jolla saavat sitten paremmat yöunet, joissa se otsoonikerros ei vainoa niin pahasti.
Tuntuu että toiset ne vaan ei voi sietää biodiversiteettiä (eli luonnon monimuotoisuutta). Sademetsissä asustaa arviolta 80-90% maailman hyönteislajeista ja maailman eläinlajeista noin puolet on täysin riippuvaisia sademetsistä. Sademetsä on myös ihmisten koti. Metsissä asuu heimoja, jotka ovat asuneet siellä monia sukupolvia ja tahtovat jatkaa elämäänsä paratiisissaan varmasti vielä monia monia vuosia.

Mikä oikeus meillä on tuhota tuo kaikki, vain siksikö että voisimme ajaa kävelyetäisyydellä oleviin paikkoihin. Vain siksikö että voisimme elostella isoilla autoillamme ja sillä miten olemme "niin vihreitä" koska automme kulkee osaksi palmuöljyllä.
Jos öljyä tahdotte niin kysykää Hesburgereilta ja McDonald'seilta. Sillä öljyllä joka jää yli ranskalaisten ja muiden paistamisesta saa kyllä auton kulkemaan kunhan vähän laittaa moottoria. Miksemme käytä jäteöljyä, vaan vaadimme uutta ja tuoretta? Olemmeko todella niin varmoja asemastamme maailman napoina, ettei meidän tarvitse kierrättää, uusiokäyttää ja vähentää?
Itse taidan pysyä pyöräilyssä ja kuluttaa tossuillani asfaltin pintaa.

(kuvasta kiitos Neste Oilin propagandaministeriölle ja Hesarille josta kuvan nappasin)

Jalostuksen uhrit

Kuva on otettu Suomessa ja sitä EI ole muokattu. Tästä se sinunkin maitosi tulee, lehmästä. Ja millaisesta lehmästä. Maitokarja on kärsinyt jalostuksesta eniten. Jalostuksen tuloksena utareista tulee valtavat, maidontuotanto lisääntyy.
Maidontuotannolla on kuitenkin varjopuolensa. Valtavat utareet hankaloittavat lehmän elämää huomattavasti. Liikkumisesta tulee kivuliasta ja vaikeaa, lisäksi utareiden paino aiheuttaa selkäkipuja, joita koitetaan tasoittaa eräänlaisilla rintaliiveillä.
Ihminen on ainoa nisäkäs joka juo maitoa vielä vieraannuttuaan emonsa tuottamasta äidinmaidosta. Lisäksi se maito jota juomme vieroituksen jälkeen on kemiallisesti käytetty ja siihen on lisätty esimerkiksi D-vitamiinia.
Meijeribisnes kirjaimellisesti repii miljoonia euroja lehmien utareista. Meille opetetaan jo pienestä pitäen että maidosta saa kalsiumia, jonka ansiosta meillä on vahvat luut aikuisena. Alakoulujen ruokalat on tapetoitu maitoa ylistävillä julisteilla. Maito on kuitenkin vain yksi kalsiumin lähde ja lisäksi maito sisältää runsaasti tyydytettyjä rasvahappoja, jotka lisäävät riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Meille kerrotaan myös että kalsiumia saa parhaiten juuri maidosta ja että ihminen ei voi elää ilman maitoa. Kalsiumia on esimerkiksi monissa palkokasveissa ja siemenissä. Ihminen pärjää mainiosti ilman maitoa, varsinkaan toisen nisäkäslajin maitoa. Suurin osa ihmisistä ei pysty lapsuusiän jälkeen juomaan maitoa, koska elimistö ei koe enää tarvitsevansa sitä. Eli monilla ihmisillä on laktoosi-intoleranssi.
Silti meijeriyhtiöt tahkoavat valtavat tuotot uskottelemalla meille, että maito on välttämätön osa jokapäiväistä ruokavaliotamme.
Onko tuskan tuottaminen todella tarpeellista jos emme tarvitse maitoa?

Kuvasta kiitos Juhana Lauroselle. Maito myyttejä voi käydä kertaamassa osoitteessa http://www.vegaaniliitto.fi/esitteet/10mm.html

Ei ole naista karvoihin katsominen.

En tänäkään aamuna ajellut kainaloitani, nyt sen tietää koko internet. Tai ainakin ne ihmiset jotka lukevat tätä blogia. Saan ajelemisesta ihottumaa joka turvottaa karvatuppeja ja kutittaa niin maan prkeleesti. Nyt tiedätte senkin. Olen varma etten ole ainoa.
Miksi meidän naisten täytyy ajella karvamme pois? Eivät miehetkään ajele ja silti osa meistä lankeaa heidän ulkonäkönsä lumoihin. Emme selvästikään ole samassa asemassa karvojen suhteen, sillä kun me näytämme ajamattomat kainalomme on vastaus valitettavan usein yksimielinen "YÖK!".
Seuraavassa lainaus wikipediasta:
"Länsimaisessa kulttuurissa on normaalia, että naiset ajelevat kainalokarvat pois. Vastaavasti useimmat miehet eivät ajele kainalokarvojaan. Kainalokarvoja joutuu ajamaan usein, koska ne kasvavat nopeammin kuin esimerkiksi säärikarvat."
Kiitos tiedosta Wikipedia.

Miksi se että me "länsimaiset naiset" ajamme kainalokarvamme? Miksi joudumme ajelemaan jopa häpykarvamme (toimenpide saa pimpin näyttämään siltä kun olisit juuri täyttänyt kahdeksan) Onko karvaisuus todella niin kiellettyä?
Kainalokarvojen oletetaan kasvavan kerätäkseen feromoneja, jotka siis luovat tietyn tuoksun, jonka sitten pitäisi viehättää vastakkaista sukupuolta. Kun kainalokarvoja ei ole, haju ei kerry. Miksi siitä, minkä pitäisi siis biologisessa mielessä viehättää vastakkaista sukupuolta, on on tullut vastenmielistä ja "epänaisellista"?
Aidoissa naisissa kasvaa karvaa. Jos joudumme ajelemaan karvat kainaloistamme ja intiimialueelta, miksi emme samantien siirry ajelemaan hiuksemme? Ovathan nekin karvaa joka työntyy itsepäisesti ulos karvatupeista.

Tämä pakkomielle "karvaton on kaunista" alkaa mennä liian pitkälle, sillä nykyään monet nuoret naiset varaavat ensimmäisen ajan karvojenpoistoon jo 8-10-vuotiaina. Sanonnasta "kauneuden vuoksi tulee kärsiä" on tullut aikamme mantra jota hoemme työntäessämme itsemme ja tyttäremme sen pedonomaiseen kitaan. Miksi meidän pitäisi huolehtia muutamasta karvasta hikirauhasen peittona, kun voisimme huolehtia siitä otetaanko meidät vakavasti ihmisenä. Valitettavan usein tämä yhteiskunta arvottaa ihmiset ulkoisten ominaisuuksien perusteella. Tämä tuskastuttaa itseänikin suoraan sanottuna ihan helvetisti.

Britannialainen stand-up koomikko Shazia Mirza järjesti keväällä 2007 muotinäytöksen, jota varten hän haastoi mallina toimivat naiset olemaan ajelematta karvojaan. Näytöksessä esiteltiin alusasuja, joissa oli käytetty oikeita "ihmisen karvoja" koristeena, mahtavin turkistrimmi ikinä! Näytös sai paljon huomiota Brittien mediassa, jopa the Times teki siitä jutun.
Mielestäni Mirzan idea oli loistava. Hän kuvasi koko näytöksen ympärillä tapahtuneesta dokumentin, jossa hän valottaa esimerkiksi brittimiesten suhtautumista karvaisiin naisiin. Mirza osuu napakymppiin toisensa jälkeen. Eräälle lehdelle antamassaan haastattelussa Mirza huomauttaa "Lapsia kuolee päivittäin nälkään, ihmisiä kuolee sodissa ympäri maailmaa, ja me murehdimme muutamasta karvasta" [kirjoittajan oma suomennos] Milloin Suomeen saadaan jotain vastaavaa ja kuka uskaltaa astua moisen tempauksen keulakuvaksi?

Onko karva todellakin niin kuvottavaa? Murehdimme muutamasta täysin luonnollisesta osastamme ja teemme siitä suuren numeron. Tämän normin takia moni joka todella kärsii liikakarvaisuudesta joutuu elämään eräänlaisessa helvetissä, jossa karvojen ajeleminen on pakko, koska muuten sinua ei tulla hyväksymään. Miksi hiillostamme toisiamme näin? Olemmeko todellä näin pinnallisia. Säälittävää.
En taida ajella kainaloitani huomennakaan.

Minua pelottaa

Minua pelottaa asua maassa, jonka kansalaisia kiinnostaa enemmän se, kenen kanssa pääministeri heilastelee ja kenelle ulkoministeri laittelee tekstiviestejä, kuin se liitymmekö NATOn nopean toiminnan joukkoihin.

Pekingin kevät siivous

Kiina on todellakin aloittanut ihmisoikeusrikkomustensa siivoamisen, kuten oli ehtona, jotta Kiina saisi kisansa. Tiibet aiotaan kirjaimellisesti siivota pois. Munkit ja muut joukkohautaan ja maa täyteen ydinjätettä. Niin sitä pitää.
Nyt kun Olympialaiset on avattu ja soihtu saatu matkaan, siitä huolimatta että kreikkalaiset mielenosoittajat uhmasivat turvajärjestelyjä saadakseen viestinsä läpi, tuntuu ettei mikään voi enää estää tätä tragediaa.
Kiinan syntisäkki on painava. Valtiolla on takanaan kansanmurhaan verrattava uskonnollisiin perusteisiin pohjattu vuosien mittainen teurastus Tiibetissä, Tiananamenin aukion verilöyly ja nyt uusi hyökkäys ihmisoikeuksia kohtaan oikein kahdella mantereella. Kiina jatkaa edelleen Tiibetin tuhoamista, mutta on myös ulkoistanut toimiaan Afrikkaan asti. Kiina aseista Darfurissa käytävää massamurhaa. Kotimaassa veden säännöstely Pekingin alueella on jo aloitettu, jotta Olympialaisissa tarvittavia viheriöitä voidaan kastella. Mielummin vesi ulkomaalaisten atleettien nurmikkoon kuin kotimaan lasten kurkusta alas.
Olympialaisten isäntämaata paljon puhtaampia eivät ole sen sponsorit, Coca Cola Company ja McDonald's. Molemmat tuhoavat ympäristöä oman liikevoittonsa kustannuksella. Esimerkiksti Intiassa pohjavedet on monilla alueilla imetty kuiviin pullovettä ja virvoitusjuomia varten. Coca Colan viherpesuoperaatiot pohjaveden turvaamiseksi eivät kuitenkaan ulotu Intiaan. Ilmeisesti yhtiö ei uskalla enää liikkua alueella ilman tehokkaita vartioita ampumassa aktiiveja. Tämä on heille ihan yleinen käytäntö joka puolella maailmaa. Coca Colan piikkiin on ammuttu ay-aktiiveja melkein kaikissa maissa joissa se toimii.
McDonald's kasvattaa lihakarjansa kolmannen maailman niityillä, joille se jättää jälkeensä vain eroosion. Paikalliset eivät hyödy suuryritysten toimista. Kaiken lisäksi harhaanjohtava mainonta tuhoaa ihmisten terveyden.
Molemmilla yhtiöillä on harteillaan taakka jonka kantamisen pitäisi kohta alkaa käydä raskaaksi. Tosin yhtiöpamput ovat tunnetusti sydämettömiä.

Kaiken tämän korruption ja epäoikeudenmukaisuuden vuoksi allekirjottanut taitaa vain jättää Olympialaiset katsomatta. Boikotti pystyyn.

Voi siskot, veljet missä lienette?

Uutisissa puhuttiin että nuoria ei ole (taaskaan) riittävästi asettumassa ehdolle syksyn kunnallisvaaleissa. Suurissa kaupungeissa kaikki eivät pääse listoille ja kunnissa listat ammottavat tyhjyyttään.
Onhan meillä poliittisia nuorisojärjestöjä ja puolueiden nuoriso-osastoja, joissa harjoittaa politiikka, miksei meitä nuoria silti kiinnosta? Liitymme järjestöihin ja puolueisiin, mutta emme ole valmiita harjoittamaan politiikkaa.
Kunnallisvaaliehdokkaita ei tunnetusti riepotella median kourissa yhtä vahvasti kuin eduskuntavaaliehdokkaita joista kaivellaan esille kaikki. Me olemme siis suht turvassa. Muutama paikallislehti saattaa tehdä jutun "nuoresta lupaavasta ehdokkaasta", mutta ketään tuskin kiinnostavat seurustelusuhteesi laatu ja palkkatietosi.
Kunnissa kiinnostaa se, mitä aiot työstää. Mitä asioita ajat ja jaksavatko sinua kiinnostaa myös asiat jotka eivät kosketa sinua henkilökohtaisesti. Esimerkkinä pienille kunnille tyypilliset ongelmat kuten vanhustenhuolto. Kannattaa olla monipuolinen, näin sinua äänestää joku muukin kuin äiti.
Meille nuorille tuntuu olevan helppoa valittaa siitä, mikä puuttuu ja mikä ei toimi (teenhän sitä tässä itsekin), mutta emme valitettavasti ole aina valmiita taistelemaan itse omia taisteluitamme. Odotamme jonkun kyllä hoitavan asian meidän puolestamme, joku kyllä tekee sen valmiiksi.
Eli nyt nuoret mars ehdolle ja kuntaa muutamaan. Mehän olemme tunnetusti tulevaisuus ja kaikkea muuta hienoa mitä lauluissa sanotaan. Osoitetaan ettei meistä lauleta turhaan.
Jätetään jälki kuntapolitiikan historiaan.

Sinuakin epäillään ihan varmuuden vuoksi

Suomen poliisi alkaa tutkia ulkomaalaisen näköisten henkilöiden papereita kaduilla, asemilla ja ostoskeskuksissa
Mielestäni kyseinen toimenpide osoittaa rasismia virkavallan suunnalta. Seuraavassa suora lainaus haastattelusta tämän päivän Helsingin Sanomista:
Haastattelija: "Millä perusteella poliisit sitten päättävät, keneltä ohikulkijalta kysytään asiakirjoja?"
Haastateltava:"Aistinvaraisesti, ei sitä oikein muuten voi. Se on näkö- tai kuulohavainto"
Haastattelija:"Eli heiltä, jotka eivät näytä tai kuulosta ulkomaalaiselta, ei kysytä papereita?"
Haastateltava:"Ei, koska tämä on nimenomaan ulkomaalaisvalvontaa."

Eli nyt jokaiselta vähänkin ulkomaalaisen näköiseltä joka puhuu muuta kuin suomea tai ruotsia ollaan kyselemässä papereita julkisilla paikoilla. Tämäkö on sitä suomalaista suvaitsevaisuutta?
Ymmärrän että laittomasta maahanmuutosta on enemmän ongelmia kuin hyötyä, niin valtiolle kuin muuttajalle itselleen. Mutta mielestäni kukaan ei kuitenkaan ole laiton. Jos meillä suomalaisilla on oikeus muuttaa Thaimaahan elämään halvalla etelän auringon alla, niin miksei tänne saa muuttaa kukaan ulkomaalainen? Onko meillä jotenkin erityisasema?
Eikö kukaan "ulkomaalaisen näköinen" voi olla syntynyt Suomessa. Eikö täällä voi olla laillisesti jos ihossa on vähänkin enemmän pigmenttiä. Mielestäni paperien tarkasteleminen julkisesti tuottaa Suomen Poliisista ulkomaalaisille vain negatiivisen kuvan koko laitoksesta. Entä mistä erottaa turistin maahanmuuttajasta? Ei "niillä" kaikilla ole kamera kaulassa ja Suomi-kamaa roikkumassa joka puolelta.
Mielestäni tämä aistinvarainen kyseleminen ei lisää Poliisin uskottavuutta saati "luvattomien" kiinni jäämistä. Kuka on luvaton?
Suomessa ollaan valmiita lähettämään ihmisiä takaisin sodan ja terrorin keskelle valtioihin joissa ihmisiä vainotaan ja tapetaan. Maahanmuuttoviranomaisemme eivät näytä kykenevän empatiaan.
Jos Naze Aghain käsittely ei olisi saanut niin paljon huomiota mediassa, asia tuskin olisi noussut esille niin vahvasti. En vähättele tapausta, itsekin allekirjoitin vetoomuksen että hän saisi jäädä Suomeen. Päinvastoin toivon että me suomalaiset nousisimme samalla tavalla barrikaadeille kanssaihmistemme puolesta useammin ja pitäisimme vielä kovempaa melua B-lupien ja karkoitusten vastustamiseksi.

Uskon vai tahdon kysymys?

Taas kaatuu pienen ihmisen halu opiskeluun lakipykälien edessä.
En ole pitkään aikaan enää uskonut suomalaisen koululaitoksen uskonnonopetukseen, saati suomalaiseen valtionuskontoon. Joudun kuitenkin elämään sen piirissä vielä lähes puoli vuotta ja siksi myös opiskelemaan sitä. Tähän en ole tyytyväinen.
Laissa määritellään että kirkkoon kuulumaton oppilas voi huoltajan/holhoojan allekirjoittamalla lomakkeella hakeutua valtauskonnon opetukseen jos huoltaja ja huollettava näin tahtovat. Miksei tämä kuitenkaan toimi toisin päin? Miksei kirkkoon kuuluva oppilas voi opiskella elämänkatsomusopin nimellä kulkevaa oppiainetta jos hän itse haluaa?
Onko elämänkatsomusoppi sitten niin pelottava mörkö että sitä ei voi kirkkoon kuuluville esitellä. Opetetaanko siellä palvomaan kiviä ja kasveja tämän niin sanotun elävän jumalan sijaan. Tuskin. Elämänkatsomusoppihan opettaa etiikkaa ja katselemaan maailmaa katsojan omalta kantilta. Se opettaa kriittisyyttä ja päätöksen tekoa. Sitä että voi seistä omilla jaloillaan ja ajatella omilla aivoillaan. Miksei tänä aikana jona kriittisyyttä ja asioiden pohtimista painotetaan, anneta lapsille ja nuorille siihen mahdollisuutta jos he sellaisen haluavat?
Emme saa mahdollisuuksia joita toivomme tässä vapaassa maassa. Meillähän pitäisi olla oikeus opiskella sitä mikä meitä kiinnostaa ja mitä tahdomme oppia. Miksi siis lakipykälät kuristavat halumme oppia?
Jotta voisin opiskella elämänkatsomusoppia pitäisi minun näemmä käynnistää lakimuutosaloite. Ehkä vain täytän kaavakkeen osoitteessa www.Eroakirkosta.fi se on sentään yksinkertaisempaa ja tulee halvemmaksi.

"Nothing to kill or die for
and no religion too"
-John Lennon / Imagine-

Lisää melua kouluruokailusta

Kouluruokailu ei edelleenkään houkuttele. Jopa ruokalistoilta paistaa järjestelmän epätasa-arvoinen suhtautuminen kasvisruokailijoihin.
Koulumme ilmoitustauluilla on ruokalista, jossa lukee mitä kunakin päivänä tarjotaan ja millaista salaattia on tarjolla. Tyyliin: Jauhelihakastike, keitetyt perunat, jäävuorisalaatti.
Kasvisruuat taas mainitaan erittäin niukasti, joko alla lukee, kasvisruoka, kasvisvuoka tai kasviskeitto. Meille ei edes vaivauduta kertomaan saammeko riisin, perunan tai muun vastaavan lisukkeena porkkana- vai punajuuripihvejä. Tai onko kyseessä soijarouhe kastike vai se perinteinen "keitetyt vihannekset huonossa liemessä".
Tarkoituksenani ei ole haukkua kouluni keittiöhenkilökuntaa, koska eiväthän he tätä ruokaa valmista. He vain ottavat sen pois pakkauksistaan ja asettavat tarjolle. Jos kouluruuan valmistus oli ennen sitä että aamulla aletaan kuoria perunoita muusia varten niin sitä se ei nykyään enää todellakaan ole.
Sain varhaiskasvatukseni pienessä kyläkoulussa jossa ruoka tehtiin siellä, missä sitä syötiinkin. Ruoka oli aivan erilaista kuin nykyään. Se oli, voisiko sanoa, oikeaa ruokaa. Ei moneen kertaan jäähdytettyä ja lämmitettyä kemikaalimoskaa jota nykyään tarjotaan jo päiväkoti-iästä lähtien.
Rehtorit ja koulutoimenjohtajat jaksavat joulu- ja kevätpuheissaan puhua siitä miten nuoret ovat Suomen tulevaisuus ja miten meistä kasvaa se vaikuttava sukupolvi. Miten me vaikutamme vatsat tyhjillään?
Tutkimukset ovat osoittaneet että luomu- ja lähiruoka ehkäisevät ja tasoittavat monien tarkkaavaisuushäiriöiden oireita ja ilmentymiä. Tämä siis tiedetään, mutta miksei näin toimita? Eikö kunnilla ja kaupungeilla olekaan varaa panostaa nuoriinsa? Se, millaista ravintoa ihminen nauttii kehityskaarensa alkuvaiheilla vaikuttaa aivojen rakenteeseen ja se mitä syömme tunnetusti myös vaikuttaa aivojen jaksamiseen. Eikö meillä ole oikeutta jaksaa?

Kouluruuan tila on huolestuttava, sekä seka- että kasvissyöjien osalta. Asioille täytyy tehdä jotain. Kouluruoka takaisin koulujen keittiöihin! Suurkeittiöiden aika on oleva ohi!

Banaanista parhaasta

Suomalaiset ovat alkaneet oppia ostamaan Reilun Kaupan tuotteita. Moni valitsee banaaneista sen reilumman ja lappaa aamulla keittimeensä sitä reilumpaa kahvia. Ihmisille tuntuu kuitenkin olevan epäselvää se, mikä siinä toisessa banaanissa on niin "epäreilua". Rahaahan ne viljelijät siitäkin saavat, eikö?
Reilun Kaupan ideana on parantaa kolmannen maailman viljelijöiden oloja ja vahvistaa pienviljelijöiden asemaa. Reilun Kaupan tuotteisiin kuuluu myös monenlaisia muita tuotteita saippuasta kankaisiin. Myös näiden alojen tuottajille halutaan taata inhimilliset olot työskennellä ja palkka jolla pystyy elämään ja elättämään.

Otetaan nyt esimerkiksi se banaani, mukava keltainen hedelmä. Ihmisen ja serkkupoika-apinankin herkku.
Banaani on maailman tärkein vientihedelmä, sen maailmanmarkkinat tuottavat n. 5 miljardia dollaria vuodessa. Se on iso raha, varsinkin jos se ei saavuta sen eteen eniten työtä tehnyttä. Vuodessa tuotetaan noin 14 miljoonaa tonnia banaaneja, suurin osa näistä banaaneista tulee Väli-Amerikasta, esimerkiksi Dominikaanisesta Tasavallasta ja Guatemalasta.
Banaaninviljelijät tienaavat Chiquitan ja Del Monten kaltaisten suuryhtiöiden alaisuudessa alle euron tunnilta.

Tutustutaanpa Jose Peraltaan. Jose on pientilallinen Dominikaanisesta Tasavallasta.
Jose viljelee tilallaan (n. 8 hehtaaria) luomubanaaneja, viikossa Josen tilalta lähtee 180-185 laatikkoa ja jokainen laatikko painaa n. 18 kiloa.
Nyt seuraa matematiikka...
Jos Jose työskentelisi isoille hedelmäfirmoille tienaisi hän kuusi dollaria laatikolta. Eli sata laatikkoa tuottaisi $600.
Jose kuuluu ASOBANU nimiseen osuuskuntaan, ASOBANU:n viljelijöille maksetaan $8,50 laatikolta ja kuljetus- ja käsittelykulut on vähennetty hinnasta ennen maksua viljelijöille. Eli heidän ei tarvitse maksaa kyseisiä maksuja enää jälkeenpäin omasta palkastaan.
Ylimääräiset tulot ASOBANU käyttää sosiaalisiin projekteihin tai investoi esimerkiksi pakkaamoihin, toimistotiloihin tai logistiikkaan. Sosiaalisista projekteista esimerkkinä Batey Aminan alueen viljelijät rakensivat yhdistetyn koripallo/lentopallokentän. Viljelijöiden mukaan urheilu pitää nuoret poissa kaduilta ja jengeistä. Taitabonin kylässä taas rakennettiin paikalliseen kouluun ASOBANU:n varoilla lisäsiipi jotta koulu voisi ottaa enemmän oppilaita.
Viljelijät suunnittelevat myös paikallisten teiden kunnostusta, paikallisten koulujen sponsoroinnin jatkamista ja investoimista äitiysneuvontapisteeseen.

Miten isot hedelmäyhtiöt toimivat?
Marraskuussa 2007 Chiquita haastettiin oikeuteen sissijoukkojen rahoittamisesta Kolumbiassa. Kanteen nostivat 393 uhria ja heidän omaistaan.
Lokakuussa 2007 Costa Ricalaiset viljelijät haastoivat Chiquitan ja kaksi muuta hedelmäyhtiöjättiä oikeuteen myrkyllisten kasvinsuoja-aineiden käytöstä.

Hedelmäyhtiöitä eivät tunnu kiinnostavan työturvallisuus tai työntekijöiden oikeudet muutenkaan. Ihmiset työskentelevät pitkiä päiviä olemattomalla palkalla, todella huonoissa oloissa. Työ on fyysisesti erittäin rankkaa ja työntekijöiden joukossa on usein myös lapsia.
Mutta ei hätää, onhan olemassa viherpesukampanjat! Esimerkiksi Chiquitan Rainforest Alliance kampanja, jonka mukaan Rainforest Alliance valvoo että tilat, joilta Chiquitan banaanit tulevat, noudattavat tiukkoja sosiaalisia ja ympäristöllisiä normeja. Pieni sammakonkuva banaanin kylkeen ja johan unohtuu kuluttajilta ihmisyyttä kohtaan tehdyt rikokset. Hiphei ja rahaa virtaa kun "nyt nää banaanit on taas turvallisia" Jipii ja kaikilla hyvä mieli!

Eli siis maksaako vähemman banaanista josta myös tuottaja hyötyy vähemmän?
Paras vaihtoehtohan tietysti olisi olla syömättä koko banaania, niiden tuominen tänne eurooppaan kypsymään kun tuottaa aikamoista haittaa otsoonikerrokselle. Banaanit kun lennätetään Eurooppaan raakana ja lentokoneet tunnetusti suhuttelevat menemään aikamoiset määrät kaikkien rakastamaa CO2:sta.

Valinta on sinun, elä reilusti.

Ekologinen jalanjälkesi?

[TEKSTI ON EDELLISESTÄ BLOGISTANI, JOKA INHIMILLISEN VIRHEEN TAKIA MENI KIINNI (SALASANA UNOHTUI) TOISTEN TEKSTIEN KÄYTTÄMINEN OMINAAN ON TEKIJÄNOIKEUKSIEN LOUKKAUS!]

Suomi kuluttaa maailman valtioista kolmanneksi eniten. Häviämme vain Arabiemiirikunnille ja Yhdysvalloille. Perässämme kiikkuvat Kanada ja Kuwait.
Maailman keskimääräinen kulutus on noin kolmasosa Suomen luvusta. Helvetin hieno homma! Ylitimme ekologisen kapasiteettimme jo 1980-luvulla emmekä osaa vieläkään hiljentää. Vuonna 2003 ylitys oli 25%.
Pettyneenä maani huolettomuuteen päätin testata, mikä on minun ekologinen jalanjälkeni?
Earthday.netin jalanjälki testi

Tulokseni oli 7.3
Suomalaisten keskiarvo on 8.4 eli kai tässä pitää sanoa että hyvin menee vaikka vielä on TODELLA PALJON parannettavaa.
Jos kaikki eläisivät kuin minä, tarvittaisiin 4.1 maapalloa. Tässä vaiheessa meinasi päästä itku koska eihän se ole mahdollista, koko maapallon väestön pitäisi pärjätä tällä yhdellä planeetalla josta kaikille pitäisi riittää tasapuolinen osuus.

Mitä minä teen pienentääkseni jalanjälkeäni:
- olen lakto-ovo vegetaristi, eli suomeksi kasvissyöjä (joka syö maitotuotteita ja kananmunia)
- noin 90% ostamistani vaatteista on kirpputorilta, uutena taidan ostaa vain alusvaatteet
- kierrätän pullot/tölkit ja lajittelen jätteeni
- vältän muovipusseja
- ajelen pyörällä, kävelen tai käytän julkisia
- vietän suihkussa alle 10min/kerta
- yritän ostaa mahdollisimman paljon Reilun Kaupan ja Luomu tuotteita
- paljon pieniä tekoja, kuten valojen sammuttaminen tyhjistä huoneista.

Haastankin siis kaikki lukijat testaamaan jalanjälkensä koon ja tekemään jotain asialle!

Mitä panemmekaan suihimme oppimisen nimissä

[TEKSTI ON EDELLISESTÄ BLOGISTANI, JOKA INHIMILLISEN VIRHEEN TAKIA MENI KIINNI (SALASANA UNOHTUI) TOISTEN TEKSTIEN KÄYTTÄMINEN OMINAAN ON TEKIJÄNOIKEUKSIEN LOUKKAUS!]

Opiskelijana minun on helppo aloittaa valittamalla kouluruuasta. Kasvissyöjänä minulla on tähän syy.
Nykyään enää harvoissa kouluissa ateriat valmistetaan koulujen omilla keittiöillä. Ruuat tuodaan keskuskeittiöiltä, kuten esimerkiksi sairaaloista tai vanhainkodeista. Tuota samaa ruokaa syövät sairaalassa vuodepotilaat, vanhainkodissa vanhukset ja kouluissa alakoulujen, yläkoulujen ja lukioiden oppilaat, joskus myös ammattikoululaiset. Se että vanhukset ja kasvavat lapset syövät samanlaista ravintoa on perverssi idea. Vanhukset ja lapset kun tarvitsevat täysin eri tavalla rakennetun ruokavalion.
Varsinkin kasvisruokien kohdalla tilanne on huolestuttava. Itse olen tavannut soijarouhetta, proteiinin lähteistä tärkein meille jotka emme syö lihatuotteita, ainoastaan jauhelihakastiketta vastaavassa ruskeassa kastikkeessa. Myös tänään hernekeitto, jonka olisi voinut valmistaa soijarouheen kera, oli korvattu vetisellä kasvissosekeitolla. Meiltä suoraan sanottuna kielletään proteiini. Tarjolla olevat vihannekset ovat usein höyrytettyjä ja keitettyjä, eli siis menettäneet suurimmanosan ravintoarvostaan. Kasvispihvit ovat usein valmisruokaa, eli lämmitetty ja jäädytetty useaan kertaan, tämä prosessi vähentää myös ravintoarvoja. Täytyykö koululaisten elää näkkileivästä, salaatista ja keitetyistä perunoista?
Keskuskeittiöillä on töissä ruoka-alan ammattilaisia, ainakin toivottavasti. Miksi kunta siis leikkaa aivan väärästä päästä? Miksi koululaisten ja vanhusten ravinnossa tingitään? Miksi tulevan sukupolven energian tarvetta ei oteta huomioon? Eivätkö lapset olekaan tulevaisuus? Eivät ainakaan tällä ruokavaliolla. Ei ihme että myöhästelemme tunneilta kun joudumme ostamaan lisäravinnoksi keksejä ja patukoita lähikaupoista. Ei ihme että olemme levottomia tunneilla, kun syömämme ruoka ei riitäkkään pitämään meitä virkeinä vaan ajatuksemme harhailevat.
Kouluruoka kuuluu osaksi ilmaista perusopetusta, mutta taidan alkaa ottaa mukaan omat eväät